Tarkoituksenamme on haastaa noin 70 vuotta vanha näkemys siitä, että mäyräkoirien nikamavälilevyjen varhainen rappeutuminen kuuluu erottumattomasti yhteen rodun matalaraajaisuuden aiheuttavan kasvuhäiriön kanssa. Perinteinen käsitys on, että kaikkien mäyräkoirien kaikki välilevyt alkavat rappeutua jo alle vuoden iässä, eikä jalostusvalintoja voida asian suhteen tehdä. Mäyräkoirilla rappeutuneet välilevyt kalkkeutuvat usein ja tätä ominaisuutta on hyödynnetty Pohjoismaissa jo yli 20 vuoden ajan: selän röntgenkuvissa näkyvien kalkkeutumien lukumäärää käytetään apuna jalostusvalinnoissa. Tutkimuksissa on osoitettu, että koirat, joilla kahden vuoden iässä on vain vähän kalkkeutumia saavat selkäoireita harvemmin kuin ne, joilla kalkkeutumia on paljon. On myös osoitettu, että kalkkeutumien lukumäärä on perinnöllistä. Tämä seulontamenetelmä on kuitenkin kyseenalaistettu usein sillä perusteella, että kaikki rappeutuneet välilevyt eivät näy röntgenkuvissa, ja koska kaikki välilevyt ovat kuitenkin rappeutuneita, ei röntgenseulonnoista ole hyötyä. Tutkimuksen tarkoituksena on magneettikuvauksen avulla selvittää, ovatko kaikkien mäyräkoirien kaikki välilevyt rappeutuneita. Hypoteesimme on, että näin ei ole asian laita. Lisäksi selvitämme onko röntgenkuvissa näkyvien välilevykalkkeutumien ja magneettikuvauksessa näkyvän välilevyjen rappeutumisen välillä yhteyttä.
Mäyräkoirien matalajalkaisen ulkonäön aiheuttaa FGF4-retrogeeni kromosomissa 18. Toisin sanoen mäyräkoirilla on tämä mutaatio saatuna molemmilta vanhemmilta ja kaikki mäyräkoirat ovat homotsygootteja (samaperintäisiä) mutaation suhteen. Kromosomista 12 on kuitenkin löytynyt toinen FGF4-retrogeeni, joka on yhteydessä nimenomaan välilevyjen varhaiseen rappeutumiseen ja lisääntyneeseen välilevytyräriskiin. Tehdyissä tutkimuksissa suurin osa mäyräkoirista on homotsygootteja tämänkin mutaation suhteen, mutta yhdessä tanskalaisessa tutkimuksessa on löydetty myös mäyräkoiria, joilla toinen alleeli (vastingeeni) on normaali. Nämä koirat olivat niitä, joilla ei ollut röntgenkuvissa näkyviä välilevykalkkeutumia.
Kuvaamme 20 nuoren aikuisen (24-30 kk) mäyräkoiran selät sekä korkeakenttämagneetilla että röntgenillä. Tutkimukseen valittavilla koirilla pitää olla oma kuvaustulos (0-2 kalkkeutunutta välilevyä) tai niiden molemmilla vanhemmilla pitää olla edellä mainittu kuvaustulos. Magneettikuvista tutkitaan välilevyt rappeutumisasteen varalta ja röntgenkuvista katsotaan kalkkeutuneet välilevyt ja tuloksia verrataan keskenään. Tutkimukset tehdään Yliopistollisessa Eläinsairaalassa Viikissä. Lisäksi koirista otetaan näytteet kromosomin 12 FGF4-retrogeenin testaamiseksi ja tätä tulosta verrataan magneetti- ja röntgenkuvaustuloksiin.